ma 11.6.2012
Maarit järjesti kesälomamme iloksi viiden päivän kurssin, jossa maalaamme vanhojen mestareiden tapaan, mutta käytämme nykyajan mahdollisuuksia värien kuivumisen nopeuttamiseksi.  Se tarkoitti esimerkiksi "maalaushyytelöä", joka kuivattaa öljyväriä siinä määrin, että ehdimme viikon aikana maalata töihimme usean kuultavan kerroksen.

Päivä alkoi kuvien katselulla.  Maaritilla oli herkullisia kukkakuvia, joista saimme valita mieleiset mallikuvat.  Olimme pohjustaneet kankaat okralla, joka kauniisti kuulsi ensimmäisten maalipintojen alta.  Minä odotan kovasti, että saan viikossa sellaisen tietopaketin, että pääsen kokeilemaan tekniikka ihan omiin aiheisiin.
 

ensimmäinen kukkamaalaus ensimmäisen maalauspäivän jälkeen
 

ti 12.6.2012
Oli hauska jatkaa maalaamista, kun ensimmäiset väripinnat ehtivät kuivua yön aikana.  Minä tein uusia kerroksia kukkatyöhöni.  Myös eilen aloittamani tulppaanit edistyivät.  
 

mallikuvat
 

oma versio tulppaaneista osoittautui yllättävän vaikeaksi

 

kukkatyö edistyi toisena maalauspäivänä näin pitkälle

 

ke 13.6.2012
Helsinkiin saapui kesä.  Maalasimme ikkunat avoimina.  Kukkatyöni sai lisää yksityiskohtia.  Olin itsekin hämmästynyt, miten eläväksi se muuttui työstämisen tuloksena.  
 

kukkamaalaus kolmantena maalauspäivänä

 

Jatkoin myös tulppaanien parissa.  Olin jo vähällä luovuttaa, kun työ ei edistynyt.  Onneksi Maarit antoi hyviä neuvoja.  Tässä tämän päivän edistys:
 

tulppaanit toisen maalauspäivän jälkeen
 

Maalausviikkoon on sisältynyt myös kulttuuria.  Kävin eilen ystäväni Liisan kanssa kiertämässä Helen Schjerfbeckin näyttelyn Ateneumissa.  Kävimme katsastamassa hänen töitään yhdessä myös edellisessä suurnäyttelyssä tasan 20 vuotta sitten.  Oli ilo nähdä, että maalaukset puhuttelelivat edelleen. 

Tänään tutkailimme kurssitoveri Marin kanssa Heikki Marilan upeita kukkamaalauksia Amos Anderssonilla.  On jännittävä huomata, miten paljon oma maalaaminen vaikuttaa teosten katseluun.  Tarkkailimme maalauksia ensin kaukaa.  Sen jälkeen tutkimme pintaa ja yritimme arvailla teknistä toteutusta, joka oli kerrassaan komea.

to 14.6.2012
Kukkamaalaukseni sai päivän aikana lisää sävyjä, kun maalasin uusia kerroksia ja korostin yksityiskohtia.  Iltapäivällä jätin sen kuivumaan ja siirryin irrottelemaan kevätkukkien parissa.
 

kevätkukkakimpussa on poimulehtiä ja akileijoja


aloittelin myös kirsikanoksaa, mutta se jäi pahasti kesken

 

pe 15.6.2012
Viimeinen kurssipäivä vilahti ohi aivan liian nopeasti.  Maarit pääsi esittelemään meille loppuvernissauksen tehoa, kun pari kurssilaista sai maalauksensa valmiiksi.
 

opettaja esittelee miten loppuvernissaus tehdään

 

Oli hieno nähdä, miten maalaukset saivat lisää syvyyttä ja kiiltoa.  Odotan, että pääsen itsekin herkistelemään.  Päivän päätteeksi katsoimme työt.  Saimme viikossa yllättävän paljon aikaiseksi, kiitos hyvän kuivumishyytelön.  Tästä on hyvä jatkaa.
Lena, kerran kukkamaalari, aina kukkamaalari

 

viikon työt katselussa


tässä minun kukkani ennen loppuvernissaa

 

pe 8.6.2012
kritiikki ja akvarelleja ulkoilmassa
Eila piti meille oikein rakentavan kritiikin.  Hän löysi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä juttuja itse kunkin kotitehtävistä.  Minä sain kuulla, että kaikki kolme työtäni olivat maalauksellisia, niissä oli tunnelmaa ja ne muodostivat yhtenäisen sarjan.  Nämä sanat hivelivät korvia.  No miinuspuolella oli, että vuoristomaisemassa tie oli liian yksitoikkoinen ja etualan olisi pitänyt olla vahvempi.  Tyttösistä Eila piti.  Aurinkovarjokuvassa hän toivoi lisää selkeyttä etualalle.  Kiitteli kuitenkin taustan käsittelyä.  Joten kaiken kaikkiaan olin kovasti tyytyväinen.

Ruokatunnin jälkeen saimme pikaopastuksen iltapäivän ja huomisen akvarelliaiheisiin.  Teemana oli vesi ja kivet.  Ei siis mitenkään helppo aloitus.  Aurinko paistoi, kun kävelimme vanhankaupungin lahdelle.  Valkoposkihanhet olivat tuoneet untuvikot rantaveteen.  Koiranputket kukkivat valkoisina röyhyinä.  Istuimme maalaustarvikkeiden kera kalliolla ja ikuistimme veden välkettä sekä heijastuksia.  Rantakivet olivat kiitollisempia kohteita, sillä ne eivät väreilleet.
 

rantakiviä


vettä ja kallioita

Iltapäivän kritiikissä laitoimme päivän aherruksen jälkeen työt taideluokan seinälle.  "Sinä olet todellinen akvarellisti", Eila kommentoi töitäni.  Olin todella otettu siitä, että samalla viikolla sekä Marjukka Paunila että Eila Ekman-Björkan - siis taiteilijoita ja opettajia molemmat - ovat arvostaneet akvarellimaalauksiani.  Eipä opiskelija tässä vaiheessa voi enempää toivoa.


la 9.6.2012
akvarellimaalausta ja nyyttikestit
Iltapäiväksi säätiedotus lupasi sadetta.  Jo aamulla ilmassa oli muutamia vesitippoja, mutta se ei meitä pelottanut.  Pakkasimme akvarellitarvikkeet matkaan ja siirryimme läheiselle rannalle jatkamaan veden tarkkailua.  Kunnes sade kasteli jo valmiiksi märän maalauksen.  Loppupäivä vierähtikin sitten sisällä.  Onneksi olin ottanut valokuvia muistin tueksi.
 

heijastuksia


rantakivikkoa


heijastuksia nämäkin

Katselimme iltapäivällä maalausurakan tulokset.  Saimme vieraiksi momu (siis monimuoto) kakkosryhmän, joka maalasi yhtä aikaa viereisessä luokassa.  Myös nyyttikestit olivat yhteiset.  Eila kyseli tuntemuksiamme opiskelusta.  Oli kiinnostavaa kuulla kakkosten vaikutelmista.  He olivat innostuneita, vaikka maalaustehtäviä oli toisena vuonna ollut huomattavasti enemmän kuin ensimmäisenä. 
 

kiitimme opettajiamme kuohuviinipullolla ja onnittelukortilla, 
sain kunnian maalata sen kurssitovereiden pyynnöstä

Myös heidän pohdintansa lopputyön tekemisestä jäi askarruttamaan.   Opiskeluaika on lyhennetty aikaisemmasta neljästä vuodesta kolmeen.  Se tarkoittaa, että sama oppimäärä käydään läpi tiiviimpään tahtiin.  Lopputyön tekemiseen jää aikaa vain runsas puoli vuotta, joka on vähän.  Nyt olemme vielä villejä ja vapaita, mutta totuus iskee viimeistään vuoden kuluttua.

Saimme kesätehtäviksi maalata öljyllä kolme työtä, joiden aiheina ovat vesi, metsä ja pelto.  Sen lisäksi maalaamme vähintään neljä akvarellia kesämaisemista sekä piirtelemme kesäpäiväkirjaa luonneslehtiöön.  Myös kevätkauden portfolio tarkastetaan elokuun lopussa.  Joten ei tässä nyt ihan vapaita olla.  Vaan kaikki kuulostaa hauskalta, kun aikaa on yli kaksi kuukautta.
Lena, kesälomamaalari

Jaksan vieläkin ihmetellä, miten onnekas olen, kun sain uudesta kotikaupungistani Hämeenlinnasta heti kättelyssä oman työhuoneen Verkatehtaalta.  Aloitin kesäkauden Marjukka Paunilan akvarellikurssilla yhdessä kurssitoverini ja ystäväni Marin kanssa.  Meillä on ollut tosi tehokas maalausviikko.  Päivät olemme viettäneet akvarellien parissa, illat öljyvärimaailmassa.

 

Minun kotitehtäväni ovat taas valmistuneet viime tipassa, kiitos muuttokiireiden.  Mutta valmistuivat kuitenkin.

Lena, työhuonemaalari

 

neitokaiset olen maalannut koulusta saadun mustavalkoisen mallikuvan mukaan punaiselle pohjalle

 maisema on myös oma versio mallikuvasta


kolmannen tehtävän aiheena oli oma ympäristö impressionismin hengessä - tulkitsin sitä hyvin vapaasti

Muuttomme Hämeenlinnaan on nyt totta.  Miikapojan perhe muutti toukokuun puolessa välissä Kauklahteen ja me yritämme väistyä pikku hiljaa uuteen kotiimme.  Elämä sujuu parhaillaan muuttolaatikoiden sumassa, mutta öljyvärit olen ymmärtänyt pelastaa näkyville.  Maalaan nykyään Aulangontien asunnossamme rehevällä parvekkeellamme.  Kerrostalomme edessä on vihreä lehtiverho, sillä pihalehmukset ovat puhjenneet täyteen lehteen.  Viereisellä Ruutikellarinmäellä omenapuut ja kevätkukat ovat täydessä loistossaan.  Ei uskoisi, että keskellä kaupunkia voi olla tällainen idylli.

Minua kohtasi tänään onni.  Olen tiedustellut jo alkukeväästä asti Verkatehtaalta työhuonetta, sillä öljyvärimaalaus kerrostalohuoneistossa ei onnistu talven tullen.  Sain Arx-talosta tarjouksen yhdeksän neliön työtilasta kymmenen euron neliöhiintaan.  Pidin sitä kalliina, mutta kun näin tilan, olin myyty.  Isot ikkunat ja kymmenen minuutin kävelymatka kotoa ratkaisivat.  Eiköhän minulla tässä iässä ole varaa maksaa siitä, mitä oikeasti arvostan.
Lena, hämeenlinnalainen

Toukokuun lähiopetusjakso sattui tiukkaan saumaan.  Palasimme lähes kolmen viikon lomamatkalta Koh Samuilta torstaina ip.  Perjantaiaamuna 18.5.2012 olin aamuvirkkuna koululla, sillä neljän tunnin aikaero toimi sopivasti oikeaan suuntaan.  Irina piti sekä kritiikin että opetti meitä koko viikonlopun.

 

Jännitin, millaista palautetta pikaisesti maalaamani kaupunkikuvat saavat.  "Kauniita maalauksia, mutta vähän keskeneräisiä", Irina kommentoi.  Hän piti parhaana mustalle pohjalle maalaamaani kuvaa.  Olin itsekin samaa mieltä.  Yllätyin, kun Irina kritisoi palettiveitsen käyttöä.  Hänen mielestään vasta kakkoskurssilaiset saavat ruveta kokeilemaan sen mahdollisuuksia.  Marina puolestaan antoi meille kaikki vapaudet.  Hei opettajat, vähän yhdenmukaisempaa linjaa! 

Sain myös palautetta siitä, että taivas ja rantatalot olivat liiaksi samansävyisiä.  "Yritin tavoitella kreikansineä ja kreikantunnelmaa", puolustauduin.  Irina oli sitä mieltä, että pitäisi valita aiheita, jotka eivät ole liian henkilökohtaisia.  Tässäkin asiassa olen eri mieltä, sillä tottahan toki intohimo kohteeseen tekee siitä kiinnostavan.
 

 
Edgar Degas: Absintti

 

Iltapäivällä Irina piti oikein ansiokkaan luennon impressionismista.  Meillä oli kotitehtävänä syventyä oman valinnan mukaan yhteen heistä.  Minun valintani oli - kiitos ballerinojen - Edgar Degas.  Suosikkimaalaukseni on ollut pitkään hänen hurmaava teoksensa "Absintti".  Sain sen aikoinaan postikorttina Ranskassa au pairina vaikuttaneelta pikkusiskolta Janelta.

 

kevätsävyjä

 

Diakuvien innoittamina siirryimme loppupäiväksi ulos maalaamaan.  Puuskainen tuuli heitti kevyet kenttätelineet välittömästi nurin.  Annalan kartanon maisema innoitti vihreydellään.  Minä käytin akryylivärejä, joka oli virhevalinta, sillä värit sammuivat pahemman kerran.  Jos olen oikein reipas, jatkan töitä kesän aikana öljyväreillä.
 

lisää kevätsävyjä

Lauantaina meillä oli ulkomaalauspäivä.  Jatkoimme Annalan kartanon maisemissa, koska useimmilla oli eilen aloitettu työ kesken.  Niin minullakin.  Yritin maalata kukkakedon yläpuolelle talon kivijalkaa.  Siihen oli sementtiin upotettuna luonnonkiviä.  Maalauksen yläreunassa ne näyttivät ilmapalloilta. 

 

kivijalkakuva ei vaan ottanut onnistuakseen

Eli hommasta ei tullut yhtään mitään, vaikka Irina kävi kannustamassa moneen kertaan.  Joskus joku juttu ei vaan onnistu.  Katselussa olin aika masentunut.  Irina lohdutti, että teit kuitenkin kaksi ilmavaa maalausta. 

 

 

sunnuntaina oli alastonmallipäivä
 

Kevään viimeinen mallimaalauspäivä oli auvoinen.  Aurinko paistoi ja taideluokka oli tunnelmaa täynnä.  Koululla on tehty uudelleen järjestelyjä.  Nyt tuntui, että tila meidän ja kakkosryhmäläisten kanssa ei riittänyt.  Irina järjesteli maalaustelineitämme pitkään ennen kuin kaikilla oli näköyhteys divaanilla lepäilevään malliin.  Päivä vilahti nopsaan.  Katsastimme iltapäivällä kaikkien työt.  Irina oli kovasti positiivisella tuulella, sillä hän löysi kehitystä lähes kaikkien maalauksista.  Myös minun.  Sain kuulla, että neitoseni oli taitavasti maalattu, mutta tausta olisi kaivannut lisätyöstöä.  No, siitäpä selvitään ihan ilman malliakin.

 

Nyt meillä on vain kolme viikkoa aikaa seuraavaan lähiopetusjaksoon.  Ja kolme uutta öljyvärimaalausta kotitehtävinä.  Siis ei vieläkään kesälomaa ja muutto painaa päälle.  Kääk.

Lena, kesätyöläinen

Kun kevään maalauskurssit loppuivat ja koulussa on neljän viikon tauko, päätin ottaa varaslähdön kesään.  Lennähdämme huomenna Bangkokiin vapunviettoon ja jatkamme sieltä matkaa lempisaarellemme Samuille.  Paluu on vajaan kolmen viikon kuluttua sopivasti ennen seuraavaa kouluviikonloppua.  Olen tämän viikon aikana ylittänyt itseni maalaamalla kolme kotitehtävää - kiire saa aikaan ihmeitä.
 

kaupunkikuva oranssilla pohjalla



yllä olevat maalaukset saivat innoituksen näistä mallikuvista

tuore versio sinisistä ja punaisista puista

keramiikkaneidot

neitoset päiväkävelyllä

 

Katselussa talojani kiitettiin, mutta neitokaiset ja keltaiset sermit todettiin kuuluvan toiseen maailmaan.  "Kill your darlings", Marina totesi.  Ja niin kuin minä olen pukenut tyttösiä lierihattuihin ja hulmuaviin viittoihin.   Kaltevat tornit sitä vastoin saivat hyvää palautetta, erityisesti sommittelusta ja rikkaasta pintäkäsittelystä.  Se työ syntyikin vaivattomasti, kiitos kuivan pohjan.
 

kaltevat tornit
 

su 22.4.2012
alastonmallipäivä

 

alastonmalli puoli-istuvassa asennossa

 

Tuttu miesmalli oli tarkastelumme kohteena koko aurinkoisen sunnuntaipäivän.  Aloitimme muutamalla croquis-piirroksella.  Sen jälkeen keskityimme maalaamaan pitkää asentoa.  Päivä oli rauhallinen, oli ilo keskittyä tekemään vain yhtä juttua.  Nyt ehdimme maalata myös taustan.  Pikakatselussa Irina kiitti harmonisia värejäni, mutta kritisoi, ettei malli oikein erotu taustasta.

Kotitehtäviksi saimme kolme kaupunkikuva-aihetta.  Niistä ensimmäinen taas ruskealle pohjalle (nyt on pakko antaa sen kuivua rauhassa), toinen mustalle ja kolmas vapaavalintaiselle pohjalle.  Myös mallikuvan saa valita itse.  Kyseessä on nytkin väriharjoitus, mutta myös pelkistäminen.  Näistähän me opimme.
Lena, edelleen väriharjoittelija

 

Minua jäi vaivaamaan sinisen maiseman sameus.  Katselimme päivällä isyyslomalla olevan graafikkopoikani Miikan kanssa blogikuvia, kun olin tapaamassa ja hoitelemassa pientä pojanpoikaani Otsoa.  Miikakin oli samaa mieltä, että värejä voisi heleyttää.  Kotiin tultuani aurinko paistoi edelleen ja minun öljyvärini olivat vielä sopivan kosteita jatkomaalaukseen.  Öljyvärithän ovat siitä ihania, että maalausta voi jatkaa mielin määrin värien jo kuivuttuakin.  Ainoa hankala vaihe on se, kun värit ovat puolikuivia.  Silloin lopputulos voi olla entistä sameampi.  Mutta nyt olen lopputulokseen tyytyväinen.  Toivottavasti myös opettajamme kritiikkitilaisuudessa.
Lena, tunnollinen kotitehtävien tekijä

Väriharjoitukset ovat kovasti opettavaisia.  Luulin, että sinisävyt puhuttelevat minua enemmän kuin punaiset.  Lempivärini kun on puhdas violetti.  Vaan toisin kävi.  Sinisten kanssa takkuilin pitkään - yritin ehkä liikaa - ja sain aikaiseksi samean lopputuloksen.  Punaiset sen sijaan hehkuivat alusta asti.  Eikä hehku sammunut, vaikka maalasin ruudukon päälle puut.  Nyt kevyemmällä kädellä kuin ensiksi tekemässäni sinisessä versiossa.  Kollaasista tuli hyvin pelkistetty, sillä jätin lumikinokset selkeyden vuoksi pois.  Pelkistys -sana luki ohjeistuksessa, siksi tällainen ratkaisu.

Helpotus on suuri, kun kotitehtävät valmistuivat näinkin ajoissa.  Meillä on nimittäin pitkä tauko.  Huhtikuun lähiopetusjakso on vasta kolmen viikon kuluttua.  Nyt ehdin keskittyä pikku-Otson hoitamiseen ja pakkaamiseen.  Muuttomme Hämeenlinnaan lähestyy vauhdilla.  Olemme ehtineet tehdä siellä jo remonttia - kuten seinämaalausta - ja viedä pikkutavaraa pikkuauton kyydillä.  Koulutoverit kyselevät, miten matka Hämeentielle taittuu Hämeenlinnan suunnalta.  Arvelen, että tulen sieltä aivan yhtä nopeasti kuin täältä Espoon takamailta.  Uusi kotimme sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta.  Myös tuleva kurssipaikkani Verkatehdas on lähellä.  Pikkukaupungissa asumisen etu on lyhyet matkat minne tahansa. 
Lena, helpottunut kotitehtävien tekijä