kotitehtävät rakentavassa kritiikissä

pe 23.9.2011
ensimmäinen syyskuun lähiopetuspäivä

Aloitimme perjantaipäivän kotitehtävien katselmuksella.  Marina käytti runsaasti aikaa ja energiaa arvioimalla kaikkien lyijykynä- ja hiilipiirustukset.  Minä sain kuulla, että lyijykynätyöni oli hyvin sommiteltu ja pöydän pinta huolellisesti työstetty.  Esineet sitä vastoin olivat irti pinnasta, hieman abstrakteja ja luonnosmaisia.  Marina kaipasi niihin enemmän sävyjä ja enemmän viivatyöskentelyä.  Hiilipiirroksesta hän piti enemmän ja kiitti runsasta pinnankäyttöä.  Pehmolelut olivat hänen mielestään keskenään turhan samansävyisiä ja erottuivat liian vähän taustasta.  Vaikka itse olin kotona työhön tyytyväinen, opettajan näkemys avasi silmäni ja koin arvioinnin oikeaan osuneeksi.  Lupasin parantaa tapani.


lyijykynäpiirrokseni esineet ovat lasia


hiilipiirrokseni aiheena olivat pehmolelut

Kritiikin jälkeen Maarit halusi kuulla ensivaikutelmamme kuluneista viikoista.  Hän sai lähes poikkeuksetta innostuneita ja positiivisia kommentteja.  Ruokatauon jälkeen Irina kyseli palautetta toisesta kotitehtävästämme.  Jokainen toi taidekortin hyvästä tai huonosta sommittelusta, perusteli ne sekä kertoi esimerkin pisteen käytöstä taiteessa.


minun esimerkkikuvani hyvästä sommittelusta ja pisteiden käytöstä taiteessa

Iltapäivällä saimme taas jatkaa piirustusharjoituksia.  Vuorossa oli kipsimallit hiilityöskentelynä.  Malleja oli neljä ja huomenna jatkamme niiden parissa. 


ensimmäinen kipsipiirrokseni sai Irinalta kiitosta - "tässä on kaikki kohdallaan", hän kommentoi

Perjantaipäivä päättyi kuvanveistäjä K:n esitelmään, millaista on kuvataide elinkeinona.  Esitys - tai paremminkin taiteilija - oli sen verran outo lintu, että väistyimme hetken kuunneltuamme ystäväni Marin kanssa vähin äänin takavasempaan.

la 24.9.2011
toinen syyskuun lähiopetuspäivä

Piirsimme keskittyneesti koko lauantaipäivän.  "Mielettömän hieno hiilen suhina", Irina kommentoi luokan tunnelmaa.  Kun sain viimeisteltyä naisen pään, siirryin piirtämään torsoa.  Vaikka se näytti helpolta, oikeiden mittasuhteiden löytäminen oli työn takana.


torsoni on oikein lihallinen, mutta mittasuhteissa on toivomisen varaa

Iltapäivällä Irina katseli kesällä piirtämiämme luonnoksia.  Minun monivärinen luonnoslehtiöni sai oivana materiaalinvalintana kiitosta.  Piirroksetkin olivat kuulemma kelvollisia.  Hyvä niin. Harjoitus oli tarpeen, sillä seuraavalla lähiopetusjaksolla otamme käyttöön värilliset paperit ja kuivapastelliliidut.

Päivän päätteksi kiinnitimme kaikki työt taideluokan seinälle ja hämmästelimme, miten upeaa jälkeä olimme saaneet aikaiseksi.  Irina kiitteli meitä ahkeriksi ja kehoitti jokaista vuorollaan esittelemään työnsä. 


Irina-opettaja odottelee töiden valmistumista kritiikkikatselmusta varten

Viikonloppu oli antoisa, sillä minulla oli tunne, että opin jotain uutta.  Keskittyminen perusteelliseen havainnointiin ja perusteelliseen aiheen työstämiseen oli uuvuttavaa ja palkitsevaa.
Lena, torsopiirtäjä